Nukuin taas aivan mielettömän hyvin! Painoin torkkunappia kännykästä ilman, että katsoin mitä kello oli. Ei kovin hyvä ajatus. Heräsin kaksikymmentä vaille kahdeksan ja kuulin lasten olevan jo kylpyhuoneessa. Pikaisesti ylös ja lapsia kylvettämään. Valmiina oltiin kuitenkin ihan normaaliin aikaan, joten kerkesin pukea vaatteeni aivan rauhassa.
Kouluun lähdin Angelaa viemään aikaisin, mutta alakerrassa Janet kertoi, että autoistuin ei ollut autossa. Huomasin sen eteisessä ja kävin laittamassa autoon. Angela ei halunnut jättää isoäitiään, joten kesti jonkin aikaa saada hänet irroittamaan otteensa Janetista. Koululla olimme kymmentä vaille yhdeksän, kävelimme pihalle ja kello soi parin minuutin kuluttua. Olimme siis juuri sopivasti perillä.
Kotona söin aamupalan ja tiskasin parit astiat. Pesin omia ja lasten vaatteita, sain koneellisen ripustettua ulos kuivumaan. Paketoin kaksi radio-ohjattavaa autoa lahjapaketteihin, otin Angelan juhlavaatteet reppuuni ja lähdin koululle.
Vaihdoin Angelalle juhlavaatteet jo koululla. Näytti söpöltä. Odottelimme Brittaa saapuvaksi, sillä aikaa Angela leikki koulun pihalla. Britta tulikin aika pian ja lähdimme hänen autolleen. Angelan lisäksi kyytiin tuli synttärisankari William ja Elizabeth. Istuimme Angelan ja Elizabethin kanssa takana, Will istui takakontissa, sinne sai lisäpenkkejä. Kyseessä oli siis tila-auto. Lasten kanssa juttelimme niitä näitä, he hassuttelivat toistensa kanssa ja olivat ihan mukavia Angelalle. Hyvä niin.
Syntymäpäivät pidettiin siis Wacky Warehousessa. Siellä oli naruristikoilla ympäröityjä alueita, joissa oli pallomeriä, liukumäkiä, riippusiltoja, putkia, mitä vaan kuvitella saattaa. Lapset olivat ihan innoissaan paikasta ja riehuivat minkä jaksoivat.
Annie otti Angelan suojelukseensa ja kiikutti häntä liukumäestä toiseen. Vei hän Angelan jopa kolmanteen kerrokseen, josta lähti putkiliukumäki, joka oli sisältä pimeä, joten Angela pelkäsi. Angela ei enää suostunut tulemaan alas mitään kautta, halusi vain minun tulevan ylös hänen luokseen. Ei siinä tietenkään muu auttanut. Hyppäsin pallomereen, kiipesin tikapuut, ryömin hieman yli metrin korkeassa "kakkoskerroksessa", nousin korokkeelle ja siitä kolmoseen. Angela oli yhtä hymyä. Hän olisi ollut aivan tyytyväinen jos olisi saanut vain istua siellä. Autoin hänet kuitenkin pois sieltä ja vein riippusiltoja pitkin hänet toiseen liukumäkeen. Tehtävä suoritettu!
Istahdin hetkeksi alas. Kaikki paikalla olevat äidit istuivat juomassa teetä ja juoruamassa. Vain Williamin isä vahti lapsia. Ihmeellistä.
Nicole tuli pyytämään minut mukaansa siniseen liukumäkeen, ei kuulema uskaltanut yksin mennä. Menin hänen kanssaan häkin sisälle ja yhtäkkiä oli ympärilläni neljä muuta tyttöä, jotka eivät myöskään uskaltaneet yksin mennä liukumäkeen. Voi huah. Vielä pari minuuttia sitten kaikki olivat juoksennelleet ympäriinsä, ilman tietoa minkäänlaisesta pelosta.
Leikin siis loppuajan lasten kanssa. Autoin heidät riippusiltojen yli, vein vessaan ja kaikkea muuta sellaista. Hieman ennen kahta tuli kuulutus, että lasten pitäisi laittaa kengät jalkaansa ja mennä jonoon portin ulkopuolelle, oli ruoka-aika.
Angela odotti kiltisti jonossa, portaissa kuitenkin koko jono hävisi ja lapset vain rynnivät yläkertaan. Siellä jokainen valitsi paikan itselleen ja sitten alkoikin ruokailu. Angela söi kananugetteja ja ranskalaisia. Aikuisille oli tarjolla voileipiä ja ranskalaisia. En kehdannut paljoa syödä, mutta pakko oli vähän ottaa, enhän ollut syönyt kuin aamupalan.
Syönnin jälkeen saatiin party-pussit ja lähdettiin kotiin. Odotettiin Brittan ja hänen miehensä tulevan autolle. Istuttiin autossa jonkin aikaa, Britt oli hävittänyt yhden pankkikorteistaan. Lähdettiin kuitenkin liikkeelle, autosta Britt soitti pankkiinsa ja jäädytti tilinsä. Lapset olivat hiljaisia, synttärit olivat vieneet kaikki mehut pahimmistakin riehujista.
Britt ja Jason jättivät meidät koululle, koska olin jättänyt auton sinne. Annoin Angelan syödä kakkunsa ja lähdimme kotiin. Kolmelta olimme vihdoin perillä, mutta talo oli tyhjä. Valerie oli vienyt Lilyn ulos ja Janet oli ostamassa ruokaa juhliinsa.
Ripustin toisen koneellisen pyykkiä narulle ja laitoin kolmannen ja viimeisen vaatekasan koneeseen. Vaihdoin vaatteeni kotoisampiin ja vein Angelan vessaan. Raukalla oli ripuli. Vaihdettiin housut ja mentiin alakertaan. Valerie ja Lily ja Janet kaikki olivat jo kotona, minä söin leipää ja teetä ulkona. Angela osoitti housujaan ja sanoi kakkaa. Vein hänet pikaisesti vessaan, mutta oli jo liian myöhäistä. Housut olivat jo todella likaiset. Istutin Angelan pöntölle ja kävin heittämässä housut roskiin. Menimme yläkertaan, vaihdoin hänelle taas housut.
Alhaalla jatkoin leipieni syömistä. Ripustin kolmannen koneellisen pyykkiä narulle ja otin kuivat pois. Angela auttoi. Istuimme hetken ulkona ja sitten olikin jo illallisaika, aikainen semmoinen.
Angela ei halunnut syödä, oli ripuloinut pariin otteeseen vielä. Angela oli todella väsynyt, ei halunnut mitään ruokaa, ei edes vettä. Pidin häntä sylissäni, olimme juuri menossa yläkertaan aikaiselle kylvylle ja nukkumaan menolle, kun Angela alkoi oksentamaan. Sain hänet käännettyä niin, että oksennus ei aivan kokonaan osunut minuun, vaan lattialle. Juoksin vessaan Angela sylissä ja siellä hän oksensi vielä neljä kertaa. Kerran vessan lattialle.
Juotimme hänelle vettä ja veimme yläkertaan. Kylvetin kummatkin lapset ja laitoimme heidät nukkumaan.
Minä menin koneelle ja hain iltapalaa. Paahtoleipää ja suklaapopcorneja, nami =o)
Green Wing alkoi, katsoin sitä. Angela tuli huoneeseeni ja halusi vessaan. Vein hänet sinne, mutta ei hän sentään oksentanut, halusi vain pissalle. Jatkoin television katseluani kunnes Agela taas tuli huoneeseeni. Tai ei edes kerennyt huoneeseeni asti, sillä kuulin hänen yökkivän käytävässä, juoksin sinne, otin Angelan syliini ja juoksimme vessaan. Kerkesin laittaa hänen päänsä pöntön ylle juuri ennen kun hän oksensi ensimmäisen kerran. Valerie tuli vessan ovelle, Angela nosti päänsä ylös ja oksensi taas. Tietenkin oksennus meni ohi pöntön tällä kertaa, mutta onneksi kylpyammeen puolelle, eikä oven. Olisi paljon hankalampaa siivota oven puolelta. Angela oksensi vielä pariin otteeseen, halusi haleja ja itki hiukan. Pidin häntä sylissäni sillä aikaa kun Valerie siivosi vessan. Janet tuli katsomaan, miten Angela voi. Juotimme hänelle hieman vettä ja minä laitoin hänet omaan sänkyyni, jos hän vielä sattuisi oksentamaan.
Katselin telkkaria ja irkkailin. Amanda tuli kotiin ja tuli katsomaan Angelaa. Lupasi viedä hänet omaan huoneeseensa, kunhan tulisi nukkumaan.
Loppuilta meni netissä pyöriessä ja tyhmiä tv-ohjelmia katsellessa.
Aamulla nousin ennen puolta kahtatoista, netteilin, söin aamupalaa ja juttelin ihmisten kanssa. Juhlat alkaisivat yhden aikoihin, joten pitää yrittää olla poissa tieltä. Ajattelin aloittaa pääsykoekirjani kohta ja jossain vaiheessa voisin käydä hakemassa hieman herkkuja kaupasta. Njami. Ruokaa en kuitenkaan voi alhaalla tänään tehdä, joten kai se nyt on ihan pakko mennä Mäkistä hakemaan jotain. Voi harmi. =o)
Kouluun lähdin Angelaa viemään aikaisin, mutta alakerrassa Janet kertoi, että autoistuin ei ollut autossa. Huomasin sen eteisessä ja kävin laittamassa autoon. Angela ei halunnut jättää isoäitiään, joten kesti jonkin aikaa saada hänet irroittamaan otteensa Janetista. Koululla olimme kymmentä vaille yhdeksän, kävelimme pihalle ja kello soi parin minuutin kuluttua. Olimme siis juuri sopivasti perillä.
Kotona söin aamupalan ja tiskasin parit astiat. Pesin omia ja lasten vaatteita, sain koneellisen ripustettua ulos kuivumaan. Paketoin kaksi radio-ohjattavaa autoa lahjapaketteihin, otin Angelan juhlavaatteet reppuuni ja lähdin koululle.
Vaihdoin Angelalle juhlavaatteet jo koululla. Näytti söpöltä. Odottelimme Brittaa saapuvaksi, sillä aikaa Angela leikki koulun pihalla. Britta tulikin aika pian ja lähdimme hänen autolleen. Angelan lisäksi kyytiin tuli synttärisankari William ja Elizabeth. Istuimme Angelan ja Elizabethin kanssa takana, Will istui takakontissa, sinne sai lisäpenkkejä. Kyseessä oli siis tila-auto. Lasten kanssa juttelimme niitä näitä, he hassuttelivat toistensa kanssa ja olivat ihan mukavia Angelalle. Hyvä niin.
Syntymäpäivät pidettiin siis Wacky Warehousessa. Siellä oli naruristikoilla ympäröityjä alueita, joissa oli pallomeriä, liukumäkiä, riippusiltoja, putkia, mitä vaan kuvitella saattaa. Lapset olivat ihan innoissaan paikasta ja riehuivat minkä jaksoivat.
Annie otti Angelan suojelukseensa ja kiikutti häntä liukumäestä toiseen. Vei hän Angelan jopa kolmanteen kerrokseen, josta lähti putkiliukumäki, joka oli sisältä pimeä, joten Angela pelkäsi. Angela ei enää suostunut tulemaan alas mitään kautta, halusi vain minun tulevan ylös hänen luokseen. Ei siinä tietenkään muu auttanut. Hyppäsin pallomereen, kiipesin tikapuut, ryömin hieman yli metrin korkeassa "kakkoskerroksessa", nousin korokkeelle ja siitä kolmoseen. Angela oli yhtä hymyä. Hän olisi ollut aivan tyytyväinen jos olisi saanut vain istua siellä. Autoin hänet kuitenkin pois sieltä ja vein riippusiltoja pitkin hänet toiseen liukumäkeen. Tehtävä suoritettu!
Istahdin hetkeksi alas. Kaikki paikalla olevat äidit istuivat juomassa teetä ja juoruamassa. Vain Williamin isä vahti lapsia. Ihmeellistä.
Nicole tuli pyytämään minut mukaansa siniseen liukumäkeen, ei kuulema uskaltanut yksin mennä. Menin hänen kanssaan häkin sisälle ja yhtäkkiä oli ympärilläni neljä muuta tyttöä, jotka eivät myöskään uskaltaneet yksin mennä liukumäkeen. Voi huah. Vielä pari minuuttia sitten kaikki olivat juoksennelleet ympäriinsä, ilman tietoa minkäänlaisesta pelosta.
Leikin siis loppuajan lasten kanssa. Autoin heidät riippusiltojen yli, vein vessaan ja kaikkea muuta sellaista. Hieman ennen kahta tuli kuulutus, että lasten pitäisi laittaa kengät jalkaansa ja mennä jonoon portin ulkopuolelle, oli ruoka-aika.
Angela odotti kiltisti jonossa, portaissa kuitenkin koko jono hävisi ja lapset vain rynnivät yläkertaan. Siellä jokainen valitsi paikan itselleen ja sitten alkoikin ruokailu. Angela söi kananugetteja ja ranskalaisia. Aikuisille oli tarjolla voileipiä ja ranskalaisia. En kehdannut paljoa syödä, mutta pakko oli vähän ottaa, enhän ollut syönyt kuin aamupalan.
Syönnin jälkeen saatiin party-pussit ja lähdettiin kotiin. Odotettiin Brittan ja hänen miehensä tulevan autolle. Istuttiin autossa jonkin aikaa, Britt oli hävittänyt yhden pankkikorteistaan. Lähdettiin kuitenkin liikkeelle, autosta Britt soitti pankkiinsa ja jäädytti tilinsä. Lapset olivat hiljaisia, synttärit olivat vieneet kaikki mehut pahimmistakin riehujista.
Britt ja Jason jättivät meidät koululle, koska olin jättänyt auton sinne. Annoin Angelan syödä kakkunsa ja lähdimme kotiin. Kolmelta olimme vihdoin perillä, mutta talo oli tyhjä. Valerie oli vienyt Lilyn ulos ja Janet oli ostamassa ruokaa juhliinsa.
Ripustin toisen koneellisen pyykkiä narulle ja laitoin kolmannen ja viimeisen vaatekasan koneeseen. Vaihdoin vaatteeni kotoisampiin ja vein Angelan vessaan. Raukalla oli ripuli. Vaihdettiin housut ja mentiin alakertaan. Valerie ja Lily ja Janet kaikki olivat jo kotona, minä söin leipää ja teetä ulkona. Angela osoitti housujaan ja sanoi kakkaa. Vein hänet pikaisesti vessaan, mutta oli jo liian myöhäistä. Housut olivat jo todella likaiset. Istutin Angelan pöntölle ja kävin heittämässä housut roskiin. Menimme yläkertaan, vaihdoin hänelle taas housut.
Alhaalla jatkoin leipieni syömistä. Ripustin kolmannen koneellisen pyykkiä narulle ja otin kuivat pois. Angela auttoi. Istuimme hetken ulkona ja sitten olikin jo illallisaika, aikainen semmoinen.
Angela ei halunnut syödä, oli ripuloinut pariin otteeseen vielä. Angela oli todella väsynyt, ei halunnut mitään ruokaa, ei edes vettä. Pidin häntä sylissäni, olimme juuri menossa yläkertaan aikaiselle kylvylle ja nukkumaan menolle, kun Angela alkoi oksentamaan. Sain hänet käännettyä niin, että oksennus ei aivan kokonaan osunut minuun, vaan lattialle. Juoksin vessaan Angela sylissä ja siellä hän oksensi vielä neljä kertaa. Kerran vessan lattialle.
Juotimme hänelle vettä ja veimme yläkertaan. Kylvetin kummatkin lapset ja laitoimme heidät nukkumaan.
Minä menin koneelle ja hain iltapalaa. Paahtoleipää ja suklaapopcorneja, nami =o)
Green Wing alkoi, katsoin sitä. Angela tuli huoneeseeni ja halusi vessaan. Vein hänet sinne, mutta ei hän sentään oksentanut, halusi vain pissalle. Jatkoin television katseluani kunnes Agela taas tuli huoneeseeni. Tai ei edes kerennyt huoneeseeni asti, sillä kuulin hänen yökkivän käytävässä, juoksin sinne, otin Angelan syliini ja juoksimme vessaan. Kerkesin laittaa hänen päänsä pöntön ylle juuri ennen kun hän oksensi ensimmäisen kerran. Valerie tuli vessan ovelle, Angela nosti päänsä ylös ja oksensi taas. Tietenkin oksennus meni ohi pöntön tällä kertaa, mutta onneksi kylpyammeen puolelle, eikä oven. Olisi paljon hankalampaa siivota oven puolelta. Angela oksensi vielä pariin otteeseen, halusi haleja ja itki hiukan. Pidin häntä sylissäni sillä aikaa kun Valerie siivosi vessan. Janet tuli katsomaan, miten Angela voi. Juotimme hänelle hieman vettä ja minä laitoin hänet omaan sänkyyni, jos hän vielä sattuisi oksentamaan.
Katselin telkkaria ja irkkailin. Amanda tuli kotiin ja tuli katsomaan Angelaa. Lupasi viedä hänet omaan huoneeseensa, kunhan tulisi nukkumaan.
Loppuilta meni netissä pyöriessä ja tyhmiä tv-ohjelmia katsellessa.
Aamulla nousin ennen puolta kahtatoista, netteilin, söin aamupalaa ja juttelin ihmisten kanssa. Juhlat alkaisivat yhden aikoihin, joten pitää yrittää olla poissa tieltä. Ajattelin aloittaa pääsykoekirjani kohta ja jossain vaiheessa voisin käydä hakemassa hieman herkkuja kaupasta. Njami. Ruokaa en kuitenkaan voi alhaalla tänään tehdä, joten kai se nyt on ihan pakko mennä Mäkistä hakemaan jotain. Voi harmi. =o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti