En vieläkään ole onnistunut päivittämään joka päivä! Ihmeellistä. Toisaalta, en ole joka ilta ollut kotona, ja silloinkin kun olen ollut, olen ollut niin väsynyt, että päivittelystä ei tule mitään. Olen nytkin väsynyt, mutta pakko yrittää päivitellä vähäsen, ettei taas tule superpitkää selostusta viikon tapahtumista =o)
Tiistaina siis päivä meni auringossa löhöillessä. Luin hieman ruotsia, mutta tajutessani, että deklinaatioiden lukemisesta ei ollut mitään hyötyä, lopetin ja vain köllöttelin auringossa. Katsoin myös Pirates of The Caribbean -leffan, koska en ole pitkään aikaan sitä nähnyt. Moneskohan kerta tuo oli? Ehkä kymmenes. Ei voi mitään, se on vaan niin ihQ =oP
Äidin ja isin tultua kotiin, täytin AMK:n lappusen, joka olikin hieman vaikea. Piti etsiä vanhoista todistuksista, minä vuosina kävin peruskoulua, laskea keskiarvoni ja muuta kovin tuiki tarpeellista. Pakkasin hieman vaatteita ja lähdettiin isin kanssa kohti Turkua, taas. Matkalla luin hieman vanhasta ruotsin koulukirjasta kappaleita, että edes jotain palautuisi mieleeni. Nukahdin ja heräsin hieman ennen Turkua. Ajoimme hotellillemme, veimme tavarat autoon ja lähdimme käymään AMK:lla. Piti etsiä se paikka etukäteen, jotta aamulla ei tulisi kamalaa kiirettä sitä etsiessämme.
Löysimme paikan aika nopeasti ja vain parilla väärällä käännöksellä (lähinnä johtuen kartanlukutaidoistani: kartta oli väärin päin kädessäni ja käskin isääni kääntyä oikealla, vaikka piti mennä vasemmalle =oP ).
Takaisin hotellille, suihkuun ja iltapalaa. Menin nukkumaan, isi jäi katsomaan brassi-matsia. Kuuntelin matsia ja nukahtelin. Pelin loputtua herätin iskän, joka ei ollut ihan perillä pelin lopputuloksesta. Kerroin sen hänelle ja menimme nukkumaan. Nukuin kuitenkin koko yön todella katkonaisesti, en tiedä miksi. Välillä oli kylmä, välillä kuuma.
Aamulla kello soi kuudelta, äiti soitti luullen kellon olevan jo seitsemän, puin, söin aamupalaa, tein eväsleivät ja pakkasin laukkuni. Lähdimme koululle, jossa jo moni muu oli odottelemassa.
Koululla olin hyvin ajoissa, joten jouduin odottelemaan auditorioon pääsyä muiden kanssa. Vihdoin saimme mennä sisään, meidät kutsuttiin aakkosjärjestyksessä. Kanssamme pääsykokeessa olivat myös kätilöt, jotka saivat mennä sisään ensin.
Psykologit ja muut ihmiset esittelivät itsensä ja kertoivat päivän ohjelmasta. Kätilöt jäivät tekemään kirjallista koetta, ja ensihoidon koulutusohjelmaan hakevat saisivat mennä psykologien haastatteluun ensin. Menin muiden mukana kolmanteen kerrokseen, laitoin nimeni listaan ja jäin odottelemaan vuoroani. Onneksi olin tuonut kirjan ja mp3:sen mukanani. Kuuntelin musaa, luin ja napostelin keksejä ja viinirypäleitä.
Viimein oli minun vuoroni, menin sisään ja haastattelu alkoi. Ihan kuin olisin ollut jossain keskusteluohjelmassa: psykologi kysyi kysymyksiä, minä vastasin. Hän kysyi niin arkipäiväisiä asioita, että ne vaikuttivat jo itsestään selviltä. Inhottava haastattelu. Muutenkin nainen oli hyvin kylmän oloinen, kysyttyään minulta jotain, hän kirjoitti paperiini jotain, piirsi nuolia ja ympyröi jotain, minun lopetettuani vastaamisen, hän oli vaiti kymmenen sekuntia ja avasi viimein suunsa vain vastatakseen "niin". Mahtavaa. En yhtään tiedä, millaisen kuvan nainen minusta sai, väärän todennäköisesti.
Puolitoista tuntia aikaa, menin ulos. Soitin äitille ja isille, söin eväitä, luin kirjaa ja otin aurinkoa loikoillen nurmikolla, ihan mukava koepäivä =oP
Kahdeltatoista alkoi kirjallinen osio. Kokeet eivät olleet vaikeita, vain tarkkuutta vaativia. Ja niissä oli aikaraja. Kykytesteissä oli aikaa kymmenen minuuttia. Minulta jäi kolmesta sivusta yksi kokonaan tekemättä. Voi damn it!! Sitten oli persoonallisuustestejä ja lisää kykytestejä. Äidinkielen, ruotsin ja englannin luetunymmärtämisissä oli annettu aikaa tunti. Tein ensin äidinkielen, mitään ajattelematta ja vasta sitten ruotsin ja englannin. Tietenkin enkusta jäi sitten kuusi tehtävää vastaamatta. Tehtäviä oli siis yhteensä 52. Ei kiva, ei ollenkaan kiva =o/ Toivon vain, että ne mitkä kerkesin englannista tekemään, menivät oikein.
Kokeen jälkeen soitin isille, hän oli jo koulun pihalla odottelemassa. Menimme takaisin Turun keskustaan, kävimme syömässä pihvipaikassa ja limulla ja kaljalla Aurajoessa olevalla laivalla. Oli ihana auringonpaiste ja merituuli puhalsi juuri sopivan viileänä.
Lähdimme kotiin, minä ajoin. Kotona soittoa Piialle, joskos lähdettäisiin radalle, mutta ei sitten lähdettykään. Luulin, että olimme jo sopineet asiasta, mutta ilmeisesti emme olleetkaan. Noh, joku toinen kerta sitten. Ja Raumahan on kohta! Jei!
Telkkaa ja nukkumaan. Väsytti kovin, silti kello oli aivan liikaa kun viimein nukkumaan kömmin.
Tänä aamuna olin todella väsynyt. Nousin ylös taas myöhään, joskus kahdentoista aikoihin. En jotenkin saanut itseäni käyntiin, haahuilin haamuna kotona. Äiti tuli kotiin jo ennen kahta, kävi lääkärissä. Sieltä tullessaan kävi kaupassa, minä aloin tekemään purtavaa Pasin lauantaisiin (??? huomisiin + lauantai = lauantaisiin??) juhliin.
Emppu, Maikki ja Piia tulivat meille tekemään paitoja. Painoimme kahdelle punaiselle ja kahdelle mustalle paidalle valkoisella tekstiä. Takana lukee "EI SE SIITÄ", edessä oikealla alhaalla "HAPPORADIO" ja vasemmassa hihassa on Esan kuva. Tuli aivan mahtavia paitoja. Siis tehtiin ne mulle, Piialle ja Empulle. Maikki autto toteutuksessa, viedään se joku ilta syömään johki, kiitokseksi tehdystä työstä. Mä tuputtelin värit, Maikki leikkas kalvot mattoveitsellä, Piia ja Emppu likas kyntensä pitämällä kalvoja paikallaan =oD Nyt annetaan niitten kuivua ihan kunnolla, sitten silitetään ne ja ehkä pestään, katsotaan. Mutta paidat on oikeesti ihan mielettömän hienoja!! Ihan mahtavuutta =oD
Tein Pasille tarkoitettuun herkkupurtavaan päällysteen, katsoin telkkaria, netteilin, kävin suihkussa ja nyt blogaan. Ja menen nukkumaan aivan tuota pikaa. Huomenna Pasille vahtimaan lapsia, kun Pasi ja Hanna menevät Pasin Publiikkiin (kirjoitetaanko noin?). Pitää siis herätä aikaisin, kun lähden äidin mukana tapiolaan. Hengailen siellä jossain kahteentoista asti ja sitten lähdemme Pazille, jeh!
Tiistaina siis päivä meni auringossa löhöillessä. Luin hieman ruotsia, mutta tajutessani, että deklinaatioiden lukemisesta ei ollut mitään hyötyä, lopetin ja vain köllöttelin auringossa. Katsoin myös Pirates of The Caribbean -leffan, koska en ole pitkään aikaan sitä nähnyt. Moneskohan kerta tuo oli? Ehkä kymmenes. Ei voi mitään, se on vaan niin ihQ =oP
Äidin ja isin tultua kotiin, täytin AMK:n lappusen, joka olikin hieman vaikea. Piti etsiä vanhoista todistuksista, minä vuosina kävin peruskoulua, laskea keskiarvoni ja muuta kovin tuiki tarpeellista. Pakkasin hieman vaatteita ja lähdettiin isin kanssa kohti Turkua, taas. Matkalla luin hieman vanhasta ruotsin koulukirjasta kappaleita, että edes jotain palautuisi mieleeni. Nukahdin ja heräsin hieman ennen Turkua. Ajoimme hotellillemme, veimme tavarat autoon ja lähdimme käymään AMK:lla. Piti etsiä se paikka etukäteen, jotta aamulla ei tulisi kamalaa kiirettä sitä etsiessämme.
Löysimme paikan aika nopeasti ja vain parilla väärällä käännöksellä (lähinnä johtuen kartanlukutaidoistani: kartta oli väärin päin kädessäni ja käskin isääni kääntyä oikealla, vaikka piti mennä vasemmalle =oP ).
Takaisin hotellille, suihkuun ja iltapalaa. Menin nukkumaan, isi jäi katsomaan brassi-matsia. Kuuntelin matsia ja nukahtelin. Pelin loputtua herätin iskän, joka ei ollut ihan perillä pelin lopputuloksesta. Kerroin sen hänelle ja menimme nukkumaan. Nukuin kuitenkin koko yön todella katkonaisesti, en tiedä miksi. Välillä oli kylmä, välillä kuuma.
Aamulla kello soi kuudelta, äiti soitti luullen kellon olevan jo seitsemän, puin, söin aamupalaa, tein eväsleivät ja pakkasin laukkuni. Lähdimme koululle, jossa jo moni muu oli odottelemassa.
Koululla olin hyvin ajoissa, joten jouduin odottelemaan auditorioon pääsyä muiden kanssa. Vihdoin saimme mennä sisään, meidät kutsuttiin aakkosjärjestyksessä. Kanssamme pääsykokeessa olivat myös kätilöt, jotka saivat mennä sisään ensin.
Psykologit ja muut ihmiset esittelivät itsensä ja kertoivat päivän ohjelmasta. Kätilöt jäivät tekemään kirjallista koetta, ja ensihoidon koulutusohjelmaan hakevat saisivat mennä psykologien haastatteluun ensin. Menin muiden mukana kolmanteen kerrokseen, laitoin nimeni listaan ja jäin odottelemaan vuoroani. Onneksi olin tuonut kirjan ja mp3:sen mukanani. Kuuntelin musaa, luin ja napostelin keksejä ja viinirypäleitä.
Viimein oli minun vuoroni, menin sisään ja haastattelu alkoi. Ihan kuin olisin ollut jossain keskusteluohjelmassa: psykologi kysyi kysymyksiä, minä vastasin. Hän kysyi niin arkipäiväisiä asioita, että ne vaikuttivat jo itsestään selviltä. Inhottava haastattelu. Muutenkin nainen oli hyvin kylmän oloinen, kysyttyään minulta jotain, hän kirjoitti paperiini jotain, piirsi nuolia ja ympyröi jotain, minun lopetettuani vastaamisen, hän oli vaiti kymmenen sekuntia ja avasi viimein suunsa vain vastatakseen "niin". Mahtavaa. En yhtään tiedä, millaisen kuvan nainen minusta sai, väärän todennäköisesti.
Puolitoista tuntia aikaa, menin ulos. Soitin äitille ja isille, söin eväitä, luin kirjaa ja otin aurinkoa loikoillen nurmikolla, ihan mukava koepäivä =oP
Kahdeltatoista alkoi kirjallinen osio. Kokeet eivät olleet vaikeita, vain tarkkuutta vaativia. Ja niissä oli aikaraja. Kykytesteissä oli aikaa kymmenen minuuttia. Minulta jäi kolmesta sivusta yksi kokonaan tekemättä. Voi damn it!! Sitten oli persoonallisuustestejä ja lisää kykytestejä. Äidinkielen, ruotsin ja englannin luetunymmärtämisissä oli annettu aikaa tunti. Tein ensin äidinkielen, mitään ajattelematta ja vasta sitten ruotsin ja englannin. Tietenkin enkusta jäi sitten kuusi tehtävää vastaamatta. Tehtäviä oli siis yhteensä 52. Ei kiva, ei ollenkaan kiva =o/ Toivon vain, että ne mitkä kerkesin englannista tekemään, menivät oikein.
Kokeen jälkeen soitin isille, hän oli jo koulun pihalla odottelemassa. Menimme takaisin Turun keskustaan, kävimme syömässä pihvipaikassa ja limulla ja kaljalla Aurajoessa olevalla laivalla. Oli ihana auringonpaiste ja merituuli puhalsi juuri sopivan viileänä.
Lähdimme kotiin, minä ajoin. Kotona soittoa Piialle, joskos lähdettäisiin radalle, mutta ei sitten lähdettykään. Luulin, että olimme jo sopineet asiasta, mutta ilmeisesti emme olleetkaan. Noh, joku toinen kerta sitten. Ja Raumahan on kohta! Jei!
Telkkaa ja nukkumaan. Väsytti kovin, silti kello oli aivan liikaa kun viimein nukkumaan kömmin.
Tänä aamuna olin todella väsynyt. Nousin ylös taas myöhään, joskus kahdentoista aikoihin. En jotenkin saanut itseäni käyntiin, haahuilin haamuna kotona. Äiti tuli kotiin jo ennen kahta, kävi lääkärissä. Sieltä tullessaan kävi kaupassa, minä aloin tekemään purtavaa Pasin lauantaisiin (??? huomisiin + lauantai = lauantaisiin??) juhliin.
Emppu, Maikki ja Piia tulivat meille tekemään paitoja. Painoimme kahdelle punaiselle ja kahdelle mustalle paidalle valkoisella tekstiä. Takana lukee "EI SE SIITÄ", edessä oikealla alhaalla "HAPPORADIO" ja vasemmassa hihassa on Esan kuva. Tuli aivan mahtavia paitoja. Siis tehtiin ne mulle, Piialle ja Empulle. Maikki autto toteutuksessa, viedään se joku ilta syömään johki, kiitokseksi tehdystä työstä. Mä tuputtelin värit, Maikki leikkas kalvot mattoveitsellä, Piia ja Emppu likas kyntensä pitämällä kalvoja paikallaan =oD Nyt annetaan niitten kuivua ihan kunnolla, sitten silitetään ne ja ehkä pestään, katsotaan. Mutta paidat on oikeesti ihan mielettömän hienoja!! Ihan mahtavuutta =oD
Tein Pasille tarkoitettuun herkkupurtavaan päällysteen, katsoin telkkaria, netteilin, kävin suihkussa ja nyt blogaan. Ja menen nukkumaan aivan tuota pikaa. Huomenna Pasille vahtimaan lapsia, kun Pasi ja Hanna menevät Pasin Publiikkiin (kirjoitetaanko noin?). Pitää siis herätä aikaisin, kun lähden äidin mukana tapiolaan. Hengailen siellä jossain kahteentoista asti ja sitten lähdemme Pazille, jeh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti