Kertailua

3.6.2006 Lauantai

Aamulla herätys kello seitsemän. Ajattelin nukkuvani vielä hieman pidempään, sillä periaatteessa oli vapaapäiväni. Uni ei kuitenkaan enää tullut, vaikkakin väsytti vielä.

Nousin ylös, kävin vessassa hammaspesulla ja puin päälle. Alas hakemaan aamiaista. Söin eilisen thai-ruoan loput, en kuitenkaan saisi lounasta matkalla, korkeintaan jotain pientä naposteltavaa.

Netteilin vikat netteilyt Lontoosta ja autoin Valerieta lasten kanssa. Avasin siis Lilyn hiukset, sillä lauantai on aina hiustenpesupäivä.

Puoli kymmeneltä oli tarkoitus lähteä kentälle, mutta siinä vaiheessa Amanda oli juuri ja juuri valmis, joten tietenkin lähtö viivästyi. Raahasin laukkuni alkaertaan, jossa punnitsimme isomman laukuistani. Painoa oli mukavat 40kg. Siinä sitten väsyneenä ja muutenkin pottuuntuneena myöhässä olemisesta, oli pakko vierittää muutama kyynel. Oli olo tosiaankin mitä mainioin. Olin jo aivan varma, että en tulisi ikinä pääsemään kotiin. Onneksi kuitenkin pääsimme autoon ja matkaan, vihdoinkin, emmekä olleet kuin puoli tuntia suunniteltua myöhässä, jipei!

Kentälle päästin kerran kotiin kääntymisen jälkeen. Yli puoli tuntia myöhässä. Etsimme pikaisesti laukkukaupan (joka olikin muuttanut, tilalla oli urheilukauppa), josta ostin £20 maksavan putkikassin pyörillä. Avasin laukkuni, tungin osan tavaroista putkikassiin, suljin laukut ja lähdin kohti check-inniä, nyt jo tunnin myöhässä.

Jonotin tiskille Valerien kanssa. Vihdoin pääsimme tiskille ja laitoin laukkuni hihnalle. Virkailija otti passini ja lippuni, tarkasti ne ja antoi lippuja minulle. Iloitsin, sillä laukkujen täytyi olla juuri sopivan painoisia, sillä hän ei maininnutkaan ylipainosta. Mutta kuinkas sitten kävikään.. Hän ei antanutkaan lippuja minulle, vaan kumartui hiukan puoleeni sanoen: "I have to tell you, that you are really overweight". Olin kauhuissani, tästä tulee kallista! "How overweight?" kysyin. "Really overweight." "How overweight?" "18 and 32 kilos." OMG!! "But I'm going to let you go with just a warning. Next time you have to be more careful." "Oh I will, I will. Thank you so much!" Valerie alkoi kyynelehtimään siinä tilanteessa, sanoipa hän jotain Jumalaan viittaavaakin. Virkailija kysyikin sitten, että onko hän kristitty. Ja tietenkin Valerie myönsi olevansa. Kuulema oli hänkin, totesi vielä loppuun, että "God works in mysterious ways.". Näinpä näin =oD

Käytiin juomassa vähän virvoikkeita ja sitten olikin jo hyvästien aika. Halaukset ja pusut tytöiltä, heippailut ja turvatarkastukseen. Kävin katsomassa porttini numeron ja huomasin, että olin taas kiireessä. Näytössä vilkkui "last call" ja lähdin melkein juoksemaan. Portti oli vielä tietenkin todella kaukana, joten matka kesti. Perillä portin vieressä olevassa televisiossa luki jo "gate closing" damn it! Portilla oli kuitenkin vielä porukkaa odottelemassa koneeseen pääsyä, ilmeisesti kaikki olivat tulleet hieman myöhässä. Odottelin odotustilassa viitisen minuuttia ja sitten pääsimme koneeseen. Paikkani oli viimeisessä rivissä, aino ikkunapaikka jäljellä, jeh.

Puolittain nukuin koneessa koko matkan, oli hiukan tylsää. Kuuntelin kuitenkin musiikkia, joten aika meni hiukan nopeammin. Perillä Kööpenhaminassa siirryin transfer alueelle, tuhlasin tanskan kruunut ja pelasin koneella pasianssia ja kuuntelin musiikkia.

Selvitin porttini ja lähdin sitä kohti. Portilla oli jo paljon japanilaisia odottelemassa, joku heistä osasi muutaman sanan suomeakin. Hienoa =oD

Koneeseen päästiin, istuin tällä kertaa kuudennessa rivissä. Ja taas oli turbiini aivan ikkunan vieressä. Matka kului aika rattoisasti, taas musiikkia kuunnellen. Saimme kalkkuna-juusto voileivät, virvoitusjuoman sekä teetä tai kahvia matkan aikana, njam. Kyllä siinä jo kerkesi nälkä tulla.

Helsinki-Vantaalle saavuimme ajoissa, sain matkalaukkuni nopeasti ja soitin Valerielle, koska hän oli jo soittanut kysyäkseen, joko olen päässyt perille. No nytpä olin. Menin laukkujeni kanssa ulos, ensimmäisenä näin isin. Pysähdyin kun hän otti valokuvan minusta. Äitini tuli näkökenttääni seuraavaksi, ruusun kanssa. Näin sisareni ja kolme kaveriani (Äni, Emppu, Maikki) mahtavan kyltin kera. Halasin äitiä ja Piaa ja isiä ja sitten suunnistin kavereitteni luokse. Kyltin perusteella heidät tunnistin, oli se hyvä että olivat tajunneet sellaisen väsätä. Kyltissä luki: We <3 Elina. Oliko vähän hieno kotiinpaluu =o) Pakkasimme tavaramme autoon ja lähdimme kotia kohti.

Kotona Pia otti pojat autosta ja oli todella mahtava nähdä Lukaa. Ja Velmuakin tietty, mutta eihän se mitään tajunnut. Ihmetteli vaan kun Luka hössötti niin kovin =o) Kotona hieman ruokaa ja netteilyä ja nukkumaan.

4.6.2006 Sunnuntai Heräsin jo yhdentoista aikoihin. Pia oli jo lähtenyt Lukan kanssa joihinkin kisan tapaisiin, Luka juoksisi ja Pia pyöräilisi 20km. Pasi ja Hanna tulivat Aaron ja Saanan kanssa, söimme lounaan ja lähdimme Pasin, Saanan ja Velmun kanssa lenkille. Pia tuli sillä välin kotiin.

Vieraita tuli neljän jälkeen, Mummu, Päivi, Tapsa, Tuija, Janika ja Minna. Piia tuli viiden aikoihin ja Äni ja Maikki kuuden kieppeissä. Söimme kakkua ja joimme kahvia (siis ne joi jotka juo). Ihmiset lähti seittemän-kaheksan aikoihin kotiin, äitin kanssa avattiin mun hiukset, syötiin vähän iltapalaa, netteiltiin ja mentiin nukkumaan.

5.6.2006 Maanantai Ylös yhdeksän-kymmenen kieppeillä ja vähän koneella oloa. Aamupalaa ja kakun väsäämistä. Mummu ja Vaari tulisivat tänään kylään. Söin lounasta ja lueskelin lehtiä. Koitin lukea hieman torstain pääsykokeisiin, mutta ei siitä taas tullut mitään.

Emppu soitti neljän aikoihin, oli juuri päässyt töistä, tulisi suoraan sieltä meille. Äiti tuli Empun kanssa melkein samaan aikaan. Viimeistelin kakun, annoin Empulle tuliaiset ja sitten mummu ja vaari jo tulivatkin.

Syötiin kakkua ja kaikenlaisia herkkuja, annoin heille tuliaiseni, yritettiin saada se toimimaan, mutta siinä oli jokin ongelma. Hain siis toisen samanlaisen jutun ja annoin sen heille.

Emppu lähti kotiin, minä tulin koneelle ja katsoin Siskoni on Noidan, olin koneella ja kävin sanomassa moikat mummulle ja vaarille. Lisää koneella oleilua, hotellin varausta, laskun maksamista, huomiseen kokeeseen varautumista.

Telkasta Pimp My Ride, blogailut, meseilyt ja nyt nukkumaan. Huomenna ylös kuuden aikoihin, seikkailua Malmilla ja soveltuvuuskoetta. Illalla Turkuun ja ylihuomenna toiset pääsykokeet siellä. Ouh kökkö kun en ole lukenut tarpeeksi. Näin siinä taisi viimeksikin käydä =o/