Ooh mikä aamu. Ylösnouseminen oli hieman tuskaista. Ylös piti kuitenkin nousta, lapset olivat jo kylpyhuoneessa. Pesin Lilyn hampaat ja laitoin sen kylpyyn. Valerie kylvetti jo Angelaa, joten hain hammasharjani ja pesin omat hampaani. Angela kylvystä ja kouluvaatteisiin. Omat vaatteet niskaan ja meikkiä naamaan ja menoksi. Ulko-ovella piti vielä kääntyä takaisin, kun unohdin ne kakkumyyjäisten muffinssit keittiöön. Kipaisin ne hakemassa ja sitten mentiin.
Koululla oltiin taas aika sopivaan aikaan, ei tarvinut kauaa odotella kellon (siis semmonen ihan oikea vellikello -tyyppinen kello, jota aina joku opettaja soittaa, kävelee koulun ympäri ja kilkattaa sitä) soittoa. Koko sen ajan kun oltiin koulun pihassa, Angela halusi ajaa semmosella leikki autolla. Ikävä kyllä pikkunen Ben-poika just ajeli sillä, eikä päästäny Angelaa vuorostaan kyytiin. Kellon soidessa vein Angelan sisälle, mutta eikö se piru karannuki ulos sen auton luokse. Kaivoin niitä muffinsseja sen repusta, luulin että se meni jo sisälle, mut eipäs mennykkään. Mrs. Gallagher yritti ettiä sitä luokasta, mutta kun ei löytänyt, arvasin heti mihin se oli menny. Hain sen sieltä auton luota, näytin kuinka paljon kakkuja luokassa oli ja annoin Mrs.G.:n pitää huolta lopusta. Yleensä Angela meinaan tarrautuu muhun kiinni, eikä päästäis millään pois. Ja siis sillä ei ole mitään ongelmaa jäädä sinne, se vaan pelleilee. Aina on ihan innoissaan menossa kouluun.
Tänään oli Janetin 60 vuotis synttärit, onnittelin sitä jo sillon kun lähettiin Angelan kanssa koululle. Ne istu Alfin kanssa vieläki keittiössä kun kävin hakemassa aamupalaa kotiin tultuani. Joku oli jo tiskannut astiat, joten ei sitäkään tarvinnut tehdä. Söin aamupalani ylhäällä samalla netissä surffatessani. Lily tuli jossain vaiheessa nyhjäämään mun viereen ja alko iha suvereenisti laulamaan Happoradion Tytön Täytyy Tehdä-biisin kertosäettä. Mä siinä hiukka hoomoilasena kattelin. Miten se on muka sen jo oppinu? Ilmeisesti olen kuunnellut noita biisejä enemmän kun luulin =oD
Otin Lilyn mukaan Angelaa hakemaan. Kakkumyyjäisistä ostin parit muffinssit ja palan suklaakakkua. Kotona syötin lapset, V oli lähtenyt koululleen, oli jotain tärkeää asiaa siellä. Jälkiruoaksi annoin lapsille puolikkaan suklaamuffinssin ja sokerisormen. Tykkäsivät.
Vaatteiden vaihtoa ja kouluun lähtöä. Autossa oli jo nyt niin tulikuuma että meinasi tukehtua. Piti avata kummatkin etuikkunat ja laittaa tuuletus täysille ja kylmimmälle, että pystyi hengittämään. Koululla tytöt sisään luokkaan ja ite takaisin saunaan, jota myös autoksi kutsutaan.
Kotona vaihdoin vähän väljempää vaatetta päälle, toppi ja jumppahousut. En tietenkään tajunnut ottaa mitään lyhyempiä housuja kotoa mukaani, kun tänne lähdin. Ainoat hiukan lyhyemmät ja viileämmät ovat nuo jumppahousuni, joissa ei kyllä kehtaa julkisesti esiintyä.
Otin yläkerrasta viltin alas, vein sen ulos, hain kannettavani, pääsykoekirjani ja vesilasin ja leiriydyin takapihalle. Kuuntelin musiikki ja otin aurinkoa. Taisin siinä hiukan nukahtaakin, ehkä viideksitoista minuutiksi. Juttelin Pian kanssa mesessä ja kuuntelin Vuosipäivää. Pääsykoekirjaanikin ehdin lukea sellaiset puoli tuntia, ennen kuin lähdin lenkille.
Lenkki oli ihan tuskasen tuskanen. Oli niin kuuma, ettei melkein kyennyt edes kävelemään, saatika juoksemaan. Kuitenkin onnistuin raahautumaan juoksua muistuttavin askelin koko normaalin lenkkini. Kotiovella jalat sitten pettivätkin, ainakin melkein. Menin suoraan keittiöön istumaan sohvalle, siinä hetken hengitystäni tasailin. Jalkoja alkoi polttamaan, piti ottaa kengät ja sukat pois ja mennä vilvoittelemaan niitä vessan laattalattialle. Ah mikä ihana tunne. Raahasin tavarani yläkertaan ja menin heti kylpyyn. Oli ihanaa vaan loikoilla ammeessa, ei ollut kiire mihinkään.
Puin päälleni illan kurssia ajatellen, vähän paremmat vaatteet siis. Valerie ei ollut tullut vielä kotiin, enkä minä ollut syönyt illallista, joten menin alakertaan ja tein lapsille ja itselleni pikaruokaa. Valmiiksi keitettyä riisiä kattilasta, tonnikalaa ja papuja tomaattikastikkeessa suoraan tölkistä. Sekoitin ainekset keskenään ja laitoin omani mikroon. Paahdoin leivän ja söin nopeasti. Päätä alkoi särkeä.
Hain lapset, vieläkin oli niin lämmin, että pärjäsi t-paidalla aivan hyvin. Lapsille en edes viitsinyt laittaa villatakkeja päälle, kyllä nekin siellä autossa lyhythihasillaan pärjäisivät.
Kotiin ja Lilyn housut vaihtoon. Oli pissannut housuunsa ilmeisesti juuri ennen kuin tulin hakemaan, sillä kukaan ei ollut huomannut vaihtaa housuja. Amanda soitti, sanoi tulevansa myöhään kotiin. Selvä se. Lapsille ruokaa, Valerie tuli kotiin juuri ennen kun lähdin lapsia hakemaan. Pääkipu yltyi. Ilmeisesti se pari tuntia auringossa ilman minkäännäköistä hattua ei ollut hyvä idea. Pitää siis ostaa sekä hattu, että caprit. Tai vastaavat semipitkät housut (Semiurostiikeri!!! Se oli tätä aikaa Chicksit!).
Hain joitain unohtuneita tavaroita yläkerrasta ja lähdin kävelemään koululle. Oli vieläkin niin lämmin, että en olisi tarvinnut pitkähihaistani vielä piiitkään aikaan. Tuli oikein hiki kävellessä. Ja päätä särki, edelleenkin.
Koululla pääsin portista ensi yrittämällä(!!!! en ole ennen päässyt) ja kipitin yläkertaan. Siellä oli jo kaikki muut oppilaat, eli minä + kaksi muuta. Kummatkin miehiä. Ja tietenkin opettajamme. Mies hänkin. Olen selvästi vähemmistöä. Barbarakaan ei enää tule kurssille, aikoo käydä sen uusiksi ensi vuonna.
Tunnilla join vettä minkä pystyin, sain nettini toimimaan, meseilin Änin ja Pasin&äitin kanssa ja tietenkin rakentelin omia sivujani. Koko tunti meni parin pienen linkitysvirheen korjailuun. On vielä paljon opittavaa, framet ovat hiukan epäselviä vielä, mutta kyllä se tästä(vaikkakin: ei se siitä! {on se niin ihanaa kun muut kuin kaverit eivät tajua juttujani =oD[te muut taidatte pitää minua aivan sekona, auringonpistoksen saaneena pellenä?]en olekaan ennen käyttänyt kaikkia kolmea sulkumerkkiä samassa lauseessa}). Kuitenkin olen tyytyväinen tunnin tulokseen, saan aloittaa aivan toisenlaista juttua ensi kerralla.
Yhdeksältä lähdin kotiin. Matkan varrella oli pari kauppaa auki, menin ensimmäiseen, sillä oli aivan pakko saada jonkinnäköistä syötävää. Pää meinasi haljeta. Ostin pepsi maxia pitkästä aikaa, pringlesejä ja tea cakes:seja. Kävelin mahdollisimman nopeasti kotiin. Matkalla huomasin kuinka palmamaista täällä on. Olisin vieläkin voinut kävellä pelkällä lyhythihasella, oli todella lämmin. Ja taivas oli kirkas, todella ihana ilma. Tuli mieleen ihan Suomen kesäillat.
Kotona painelin suoraan omaan huoneeseeni, join vettä ja limsaa ja söin suolaisia sipsejä. Päänsärky meni hetkellisesti ohi. Söin myös muutaman teekakun. Huomasin vasta syötyäni muutaman, että ne ovat aika paljon saman tyyppisiä, kuin neekerin suukot. Eli Änin luokittelun mukaan karkkeja? Niissä on kyllä keksipohja, mutta takakannen mukaan sisällys on vaahtokarkkia =oO Olisi tietenkin voinut katsoa, että mitä ne oikeen sisältää =o/
Netissä pyörin vähän aikaa, on niin kuuma, etten tiedä tuleeko nukkumisesta mitään. Tosin voin huomenna nukkua pidempään, ainoa mihin olen huomiseksi varannut aikaa on lukeminen ja lenkki. Jos siis tämä päänsärky on huomiseen mennessä lakannut. Tai tämä aivasteleminen. Tai nenän vuotaminen. Tai kurkkukipu. Iuh! En halua tulla kipeäksi, ei nyt!!
Vaikka eilen kovasti ottikin päähän tämänpäiväinen vapaapäivän peruuntuminen, alkaa se nyt tuntumaan aika mukavalta. Viikonloppuvapaa! Ainakin melkein. Perjantaista lauantaihin, melkein viikonloppu. Ihanaa.
Mutta nyt on aivan pakko mennä nukkumaan. Onneksi en ole ainoa joka valvoo, vaikka pitäisi jo nukkua. Silmät puoliummessa tätäkin kirjoittelen. Toivottavasti virheitä ei ole paljoa tavallista enemmän =o)
Muuten, on pitänyt kysymäni, onko nykyinen kirjoitustyylini häiritsevämpää vai miellyttävämpää kuin edellinen? Itseäni tämä häiritsee, en ole koskaan kirjoittanut tämmöistä tekstiä. Ja siis lukion äidinkielentunteja taikka ylioppilaskoettahan ei oteta mukaan =o) Olen tajunnut, että oikeasti alkaa suomen kirjakieli unohtumaan. Pakko siis yrittää saada takaisin muistiin joitain vanhoja sääntöjä ja sanojen kirjoitusmuotoja. Uah. Miten jokin tällainen asia voi olla niin vaikeaa?? Toisaalta, tiedän että tämä ei vieläkään ole täysin kirjakieltä (ihmisistähän käsittääkseni käytetään "hän" nimitystä, eikä se-sanaa =oP), mutta hän on aivan liian ylikirjakieltä minulle. Tosin voisin kirjoittaa myös hiukan ei näinkään kirjakieltä, kirjoittaisin sanat kokonaisina, enkä jättäisi puolia kirjaimista puuttumaan, eli en kirjoittaisi sanoja niin kuin ne lausun. Hankalaa hankalaa.. Onko kellään ehdotuksia?
Nyt ei kyllä enää jaksa. Nukkumaan ja heti. Anteeksi kovin pitkä ja epä-mielenkiintoinen vuodatus, voin syyttää pientä auringonpistostani, sekä väsymystäni. Nyt otan särkylääkkeen ja menen nukkumaan. Tsirp!
Koululla oltiin taas aika sopivaan aikaan, ei tarvinut kauaa odotella kellon (siis semmonen ihan oikea vellikello -tyyppinen kello, jota aina joku opettaja soittaa, kävelee koulun ympäri ja kilkattaa sitä) soittoa. Koko sen ajan kun oltiin koulun pihassa, Angela halusi ajaa semmosella leikki autolla. Ikävä kyllä pikkunen Ben-poika just ajeli sillä, eikä päästäny Angelaa vuorostaan kyytiin. Kellon soidessa vein Angelan sisälle, mutta eikö se piru karannuki ulos sen auton luokse. Kaivoin niitä muffinsseja sen repusta, luulin että se meni jo sisälle, mut eipäs mennykkään. Mrs. Gallagher yritti ettiä sitä luokasta, mutta kun ei löytänyt, arvasin heti mihin se oli menny. Hain sen sieltä auton luota, näytin kuinka paljon kakkuja luokassa oli ja annoin Mrs.G.:n pitää huolta lopusta. Yleensä Angela meinaan tarrautuu muhun kiinni, eikä päästäis millään pois. Ja siis sillä ei ole mitään ongelmaa jäädä sinne, se vaan pelleilee. Aina on ihan innoissaan menossa kouluun.
Tänään oli Janetin 60 vuotis synttärit, onnittelin sitä jo sillon kun lähettiin Angelan kanssa koululle. Ne istu Alfin kanssa vieläki keittiössä kun kävin hakemassa aamupalaa kotiin tultuani. Joku oli jo tiskannut astiat, joten ei sitäkään tarvinnut tehdä. Söin aamupalani ylhäällä samalla netissä surffatessani. Lily tuli jossain vaiheessa nyhjäämään mun viereen ja alko iha suvereenisti laulamaan Happoradion Tytön Täytyy Tehdä-biisin kertosäettä. Mä siinä hiukka hoomoilasena kattelin. Miten se on muka sen jo oppinu? Ilmeisesti olen kuunnellut noita biisejä enemmän kun luulin =oD
Otin Lilyn mukaan Angelaa hakemaan. Kakkumyyjäisistä ostin parit muffinssit ja palan suklaakakkua. Kotona syötin lapset, V oli lähtenyt koululleen, oli jotain tärkeää asiaa siellä. Jälkiruoaksi annoin lapsille puolikkaan suklaamuffinssin ja sokerisormen. Tykkäsivät.
Vaatteiden vaihtoa ja kouluun lähtöä. Autossa oli jo nyt niin tulikuuma että meinasi tukehtua. Piti avata kummatkin etuikkunat ja laittaa tuuletus täysille ja kylmimmälle, että pystyi hengittämään. Koululla tytöt sisään luokkaan ja ite takaisin saunaan, jota myös autoksi kutsutaan.
Kotona vaihdoin vähän väljempää vaatetta päälle, toppi ja jumppahousut. En tietenkään tajunnut ottaa mitään lyhyempiä housuja kotoa mukaani, kun tänne lähdin. Ainoat hiukan lyhyemmät ja viileämmät ovat nuo jumppahousuni, joissa ei kyllä kehtaa julkisesti esiintyä.
Otin yläkerrasta viltin alas, vein sen ulos, hain kannettavani, pääsykoekirjani ja vesilasin ja leiriydyin takapihalle. Kuuntelin musiikki ja otin aurinkoa. Taisin siinä hiukan nukahtaakin, ehkä viideksitoista minuutiksi. Juttelin Pian kanssa mesessä ja kuuntelin Vuosipäivää. Pääsykoekirjaanikin ehdin lukea sellaiset puoli tuntia, ennen kuin lähdin lenkille.
Lenkki oli ihan tuskasen tuskanen. Oli niin kuuma, ettei melkein kyennyt edes kävelemään, saatika juoksemaan. Kuitenkin onnistuin raahautumaan juoksua muistuttavin askelin koko normaalin lenkkini. Kotiovella jalat sitten pettivätkin, ainakin melkein. Menin suoraan keittiöön istumaan sohvalle, siinä hetken hengitystäni tasailin. Jalkoja alkoi polttamaan, piti ottaa kengät ja sukat pois ja mennä vilvoittelemaan niitä vessan laattalattialle. Ah mikä ihana tunne. Raahasin tavarani yläkertaan ja menin heti kylpyyn. Oli ihanaa vaan loikoilla ammeessa, ei ollut kiire mihinkään.
Puin päälleni illan kurssia ajatellen, vähän paremmat vaatteet siis. Valerie ei ollut tullut vielä kotiin, enkä minä ollut syönyt illallista, joten menin alakertaan ja tein lapsille ja itselleni pikaruokaa. Valmiiksi keitettyä riisiä kattilasta, tonnikalaa ja papuja tomaattikastikkeessa suoraan tölkistä. Sekoitin ainekset keskenään ja laitoin omani mikroon. Paahdoin leivän ja söin nopeasti. Päätä alkoi särkeä.
Hain lapset, vieläkin oli niin lämmin, että pärjäsi t-paidalla aivan hyvin. Lapsille en edes viitsinyt laittaa villatakkeja päälle, kyllä nekin siellä autossa lyhythihasillaan pärjäisivät.
Kotiin ja Lilyn housut vaihtoon. Oli pissannut housuunsa ilmeisesti juuri ennen kuin tulin hakemaan, sillä kukaan ei ollut huomannut vaihtaa housuja. Amanda soitti, sanoi tulevansa myöhään kotiin. Selvä se. Lapsille ruokaa, Valerie tuli kotiin juuri ennen kun lähdin lapsia hakemaan. Pääkipu yltyi. Ilmeisesti se pari tuntia auringossa ilman minkäännäköistä hattua ei ollut hyvä idea. Pitää siis ostaa sekä hattu, että caprit. Tai vastaavat semipitkät housut (Semiurostiikeri!!! Se oli tätä aikaa Chicksit!).
Hain joitain unohtuneita tavaroita yläkerrasta ja lähdin kävelemään koululle. Oli vieläkin niin lämmin, että en olisi tarvinnut pitkähihaistani vielä piiitkään aikaan. Tuli oikein hiki kävellessä. Ja päätä särki, edelleenkin.
Koululla pääsin portista ensi yrittämällä(!!!! en ole ennen päässyt) ja kipitin yläkertaan. Siellä oli jo kaikki muut oppilaat, eli minä + kaksi muuta. Kummatkin miehiä. Ja tietenkin opettajamme. Mies hänkin. Olen selvästi vähemmistöä. Barbarakaan ei enää tule kurssille, aikoo käydä sen uusiksi ensi vuonna.
Tunnilla join vettä minkä pystyin, sain nettini toimimaan, meseilin Änin ja Pasin&äitin kanssa ja tietenkin rakentelin omia sivujani. Koko tunti meni parin pienen linkitysvirheen korjailuun. On vielä paljon opittavaa, framet ovat hiukan epäselviä vielä, mutta kyllä se tästä(vaikkakin: ei se siitä! {on se niin ihanaa kun muut kuin kaverit eivät tajua juttujani =oD[te muut taidatte pitää minua aivan sekona, auringonpistoksen saaneena pellenä?]en olekaan ennen käyttänyt kaikkia kolmea sulkumerkkiä samassa lauseessa}). Kuitenkin olen tyytyväinen tunnin tulokseen, saan aloittaa aivan toisenlaista juttua ensi kerralla.
Yhdeksältä lähdin kotiin. Matkan varrella oli pari kauppaa auki, menin ensimmäiseen, sillä oli aivan pakko saada jonkinnäköistä syötävää. Pää meinasi haljeta. Ostin pepsi maxia pitkästä aikaa, pringlesejä ja tea cakes:seja. Kävelin mahdollisimman nopeasti kotiin. Matkalla huomasin kuinka palmamaista täällä on. Olisin vieläkin voinut kävellä pelkällä lyhythihasella, oli todella lämmin. Ja taivas oli kirkas, todella ihana ilma. Tuli mieleen ihan Suomen kesäillat.
Kotona painelin suoraan omaan huoneeseeni, join vettä ja limsaa ja söin suolaisia sipsejä. Päänsärky meni hetkellisesti ohi. Söin myös muutaman teekakun. Huomasin vasta syötyäni muutaman, että ne ovat aika paljon saman tyyppisiä, kuin neekerin suukot. Eli Änin luokittelun mukaan karkkeja? Niissä on kyllä keksipohja, mutta takakannen mukaan sisällys on vaahtokarkkia =oO Olisi tietenkin voinut katsoa, että mitä ne oikeen sisältää =o/
Netissä pyörin vähän aikaa, on niin kuuma, etten tiedä tuleeko nukkumisesta mitään. Tosin voin huomenna nukkua pidempään, ainoa mihin olen huomiseksi varannut aikaa on lukeminen ja lenkki. Jos siis tämä päänsärky on huomiseen mennessä lakannut. Tai tämä aivasteleminen. Tai nenän vuotaminen. Tai kurkkukipu. Iuh! En halua tulla kipeäksi, ei nyt!!
Vaikka eilen kovasti ottikin päähän tämänpäiväinen vapaapäivän peruuntuminen, alkaa se nyt tuntumaan aika mukavalta. Viikonloppuvapaa! Ainakin melkein. Perjantaista lauantaihin, melkein viikonloppu. Ihanaa.
Mutta nyt on aivan pakko mennä nukkumaan. Onneksi en ole ainoa joka valvoo, vaikka pitäisi jo nukkua. Silmät puoliummessa tätäkin kirjoittelen. Toivottavasti virheitä ei ole paljoa tavallista enemmän =o)
Muuten, on pitänyt kysymäni, onko nykyinen kirjoitustyylini häiritsevämpää vai miellyttävämpää kuin edellinen? Itseäni tämä häiritsee, en ole koskaan kirjoittanut tämmöistä tekstiä. Ja siis lukion äidinkielentunteja taikka ylioppilaskoettahan ei oteta mukaan =o) Olen tajunnut, että oikeasti alkaa suomen kirjakieli unohtumaan. Pakko siis yrittää saada takaisin muistiin joitain vanhoja sääntöjä ja sanojen kirjoitusmuotoja. Uah. Miten jokin tällainen asia voi olla niin vaikeaa?? Toisaalta, tiedän että tämä ei vieläkään ole täysin kirjakieltä (ihmisistähän käsittääkseni käytetään "hän" nimitystä, eikä se-sanaa =oP), mutta hän on aivan liian ylikirjakieltä minulle. Tosin voisin kirjoittaa myös hiukan ei näinkään kirjakieltä, kirjoittaisin sanat kokonaisina, enkä jättäisi puolia kirjaimista puuttumaan, eli en kirjoittaisi sanoja niin kuin ne lausun. Hankalaa hankalaa.. Onko kellään ehdotuksia?
Nyt ei kyllä enää jaksa. Nukkumaan ja heti. Anteeksi kovin pitkä ja epä-mielenkiintoinen vuodatus, voin syyttää pientä auringonpistostani, sekä väsymystäni. Nyt otan särkylääkkeen ja menen nukkumaan. Tsirp!
3 kommenttia:
Miellyttävää, eikä tuo kuullosta edes kovin pahalle kirjakielelle. :)
Njoo, ei toi vielä paha oo, mutta aika oudolta sun suusta se kuulostaa. Vaan on hyvä harjootella, ettei unhotu...
jeh =o) ehkä mä sit yritän jatkaa tota =oP tosin voi olla et siit tulee taas puhekielisempää ku ei sitä aina jaksa keskittyy =oD
Lähetä kommentti