Aamulla puol seiskan aikoihi ylös. Pian vika päivä täällä. Yhyy =o( Mul kuitenki työpäivä kuten normaalisti, joten ei voitu käydä enää oikeen missään.
Aamupala kuitenki syötiin yhessä lasten ja Amandan kanssa, mä tiskasin ja sit kylvetin lapset ja puin kirkkovaatteisiin. Omat vaatteet pikasesti päälle, meikit naamaan ja menoks. Kirkos oltiin pikkusen myöhässä, saatiin vaan hajapaikkoja. Minä, Pia ja Lily istuttiin kolmistaan takarivissä, Amandan Angelan kanssa meijän edessä. Loppuajasta Angela kuitenki tuli mun syliin istumaan.
Käytiin kahviossa taas teellä ja kahvilla ja sitte kotiin lounaalle. Tehtiin Pian kaa lounas, eli siis englantilainen aamupala. Amandan äiti oli tehny sen jo niille, ni me sit tehtiin se ite. Makkarat grilliin, munakokkelii, pekonii, tomaattii ja paprikaa ja tietty paahtista. Njamii.
Tiskasin ja vaihoin Angelan vaatteet ku sil kävi pieni äksidentti, sit sain olla loppuajan Pian kaa.
Ennen kolmee lähettiin kentälle. Metrot ei tällä kertaa ollu läheskää niin täynnä ku eilen, et päästiin jopa istumaan heti Acton Townissa. Kentällä oltiin ennen neljää, Pia lähtöselvitykseen ja sit kierreltiin vähä kauppoja. No lähinnä katteltiin DVD:itä ja Bootsista yritettiin ettii sellast tyylii kuumemittarii.
Käytiin kahvilla ja sit Pian pitiki mennä. Halattiin ja itkettiin, tietenki. Aina sama juttu ku joku lähtee pois =o/
Lähin takas metrolle. Luin Potterii ja kuuntelin musaa aika kovalla. Sinne metroon meinaan tuli joku musisoija, joka soitti kitaraa ja laulo. En tiä mitä laulo ku laitoin soittimen niin kovalle etten ois kuullu mitään.
Kotiin ku tulin, ni en löytäny ketää. Oli lähteny S&S:n luo illalliselle ja tulis joskus. Netteilin ja meseilin ja tekstailin. Pian kone oli aikas paljon myöhässä, ei lähteny sillo kuuden aikaan. =o/
Lapset tuli kotiin puol kaheksan aikoihin. Pesin niitten hampaat ja vaan pikaset puol kylvetykset ja nukkumaan.
Lisää netteilyä ja sit telkkaa. Charlien Enkelit: The Full Throttle tuli telkasta, ni pitihä se kattoo. Loppu yhentoista aikoihi. Pialta tuli viesti äske, on perillä. Jeih!
Nyt voiki sitte mennä nukkumaan, huomen ois taas palattava arkeen. Ja mitä inhottavimmalla tavalla: imurointia, pölyjen pyyhintää ja roskisten viemistä. Voi väsytys.
Aamupala kuitenki syötiin yhessä lasten ja Amandan kanssa, mä tiskasin ja sit kylvetin lapset ja puin kirkkovaatteisiin. Omat vaatteet pikasesti päälle, meikit naamaan ja menoks. Kirkos oltiin pikkusen myöhässä, saatiin vaan hajapaikkoja. Minä, Pia ja Lily istuttiin kolmistaan takarivissä, Amandan Angelan kanssa meijän edessä. Loppuajasta Angela kuitenki tuli mun syliin istumaan.
Käytiin kahviossa taas teellä ja kahvilla ja sitte kotiin lounaalle. Tehtiin Pian kaa lounas, eli siis englantilainen aamupala. Amandan äiti oli tehny sen jo niille, ni me sit tehtiin se ite. Makkarat grilliin, munakokkelii, pekonii, tomaattii ja paprikaa ja tietty paahtista. Njamii.
Tiskasin ja vaihoin Angelan vaatteet ku sil kävi pieni äksidentti, sit sain olla loppuajan Pian kaa.
Ennen kolmee lähettiin kentälle. Metrot ei tällä kertaa ollu läheskää niin täynnä ku eilen, et päästiin jopa istumaan heti Acton Townissa. Kentällä oltiin ennen neljää, Pia lähtöselvitykseen ja sit kierreltiin vähä kauppoja. No lähinnä katteltiin DVD:itä ja Bootsista yritettiin ettii sellast tyylii kuumemittarii.
Käytiin kahvilla ja sit Pian pitiki mennä. Halattiin ja itkettiin, tietenki. Aina sama juttu ku joku lähtee pois =o/
Lähin takas metrolle. Luin Potterii ja kuuntelin musaa aika kovalla. Sinne metroon meinaan tuli joku musisoija, joka soitti kitaraa ja laulo. En tiä mitä laulo ku laitoin soittimen niin kovalle etten ois kuullu mitään.
Kotiin ku tulin, ni en löytäny ketää. Oli lähteny S&S:n luo illalliselle ja tulis joskus. Netteilin ja meseilin ja tekstailin. Pian kone oli aikas paljon myöhässä, ei lähteny sillo kuuden aikaan. =o/
Lapset tuli kotiin puol kaheksan aikoihin. Pesin niitten hampaat ja vaan pikaset puol kylvetykset ja nukkumaan.
Lisää netteilyä ja sit telkkaa. Charlien Enkelit: The Full Throttle tuli telkasta, ni pitihä se kattoo. Loppu yhentoista aikoihi. Pialta tuli viesti äske, on perillä. Jeih!
Nyt voiki sitte mennä nukkumaan, huomen ois taas palattava arkeen. Ja mitä inhottavimmalla tavalla: imurointia, pölyjen pyyhintää ja roskisten viemistä. Voi väsytys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti