Vapaapäivä! Ihanaa! Pitkään nukkumista, netteilyä, kirjan lukemista, irkkailua... Ja siis oikeesti: IRKKAILUA. Sain vihdoin ja viimein ittestäni sen verran irti et etin oikeen serverin mirckiin. Jeih! Eihä täs ookaa ollu ku kolme kuukautta aikaa.. Jeh.
Yöllä, ennen nukkumaan menoo, kävin pesee hampaat (yllättävää). Avasin vessan oven tullakseni poijes sieltä, ni arvatkaa säikähinkö! Angela istu vessan oven edessä risti-istunnassa ja hymyili. En iha oottanu et sen oven eessä ois ketään, ni hiukka hypähdin taaksespäin =oD Vein sen sit takas nukkumaan, ei kyl vaikuttanu yhtään väsyneeltä..
Ite nukkumaan, herätys uudestaan joskus yöllä, Angela tunki mun viereen nukkumaan. Ei taaskaan jaksanu viiä sitä takas iha heti, mut en pystyny nukkumaankaan. Ehkä puol tuntii siinä sit olin puol valveilla ja sit vein Angelan takas sänkyynsä. Pysy siellä sit johonki puoleen kasiin asti, jollon se tuli herättämään mut ja yritti saada mut nukkumaan Amandan sänkyyn. Huoh. Ja omaan sänkyynsä. En jaksanu mennä kuitenkaa, ni se vihdoin ja viimein luovutti ja lähti takas omaan huoneeseensa.
Sit jossain vaiheessa Angela tuli uudestaan herättämään mut, mut V tuli hakee sen takas ku sen piti lähtee kouluun. Heräsin taas, tällä kertaa siihen ku Valerie tuli kysyy et tiiänkö mis on tikkaat. Et noi maalarit tuli jo, O oli viel siel koululla jossai kokouksessa ja maalarit ei voinu alottaa ennen ku sai tikkaat jostain. Kuulema V oli nähny jouluna tikkaat jossain, mut ei muistunu mieleen. Toisaalta, tos koko jutus ei oo mitää viisasta, joten voi olla et näin vaan unta. Hmm.. Ei voi tietää..
Ylös kahentoista aikoihin, Angela oli jo tullu koulusta takas ja kummatki oli syöny lounasta. V vaihto A:lle toiset vaatteet, ku eihä kouluvaatteissa voinu toiseen kouluun mennä. Tosin toises koulus ei ees oo univormuja, et ehkä se ei oo iha oikee koulu kuitenkaan. Ja anteeks _hieman_ ryöppyilevä ajatus, taidan olla maalihöyryissä.. Inhaa. Pääki on kipee.
Mut siis söin aamupalan, muroja, ja sit heitin lapset kouluun. Takas ja koneelle ja sit sitä irc-servuu ettimään. Ja löytyhä se! Jeh! Irkkailuu, meseilyy, kaikkee jännää. V halus tarkistaa sähköpostinsa, mä viikkasin pyykkejäni sil aikaa. Lounasta, muroja, ja takas ylös. Maalihuuruihin.
Lapset takas koulusta joskus kuuden aikoihi, ehkä illallista ja sit varmaan taas koneelle. Vois kattoo jos telkasta tulis nyt jotai, on vähä tylsää. Toisaalta vois kans viikata noi pyykit loppuun ja jatkaa Enkeleitä ja Demoneita. Alko ainaki aika mielenkiintosesti =oD
Nii ja Happiksen studiopäiväkirjaa, tai ainaki melkeen sellasta, luin tossa just äske. Hehe. Ihanaa. Kiva kuulla jotai uutta aina sillon tällön =o)
Mut nyt lukemaan. Nii joo, piti tarkentaa toho edelliseen postaukseen liittyen, ku en enää jaksanu siihen selittää. Et siis se Churchill tarkotti sellast autovakuutusta. Se on sen niminen. Ja sitä mainostaa bulldogi. Söpöläinen. Tai oikeesti se on semmonen lelukoira, joita on autojen ikkunoilla ja sit ku auto liikkuu ni niiten päät heiluu. Ju nou. Et ehkä sen nimi on Churchill. En tiä. Mutta silti. Ja nyt lopetan jaarittelut. Hyvät päivänjatkot \o/
Yöllä, ennen nukkumaan menoo, kävin pesee hampaat (yllättävää). Avasin vessan oven tullakseni poijes sieltä, ni arvatkaa säikähinkö! Angela istu vessan oven edessä risti-istunnassa ja hymyili. En iha oottanu et sen oven eessä ois ketään, ni hiukka hypähdin taaksespäin =oD Vein sen sit takas nukkumaan, ei kyl vaikuttanu yhtään väsyneeltä..
Ite nukkumaan, herätys uudestaan joskus yöllä, Angela tunki mun viereen nukkumaan. Ei taaskaan jaksanu viiä sitä takas iha heti, mut en pystyny nukkumaankaan. Ehkä puol tuntii siinä sit olin puol valveilla ja sit vein Angelan takas sänkyynsä. Pysy siellä sit johonki puoleen kasiin asti, jollon se tuli herättämään mut ja yritti saada mut nukkumaan Amandan sänkyyn. Huoh. Ja omaan sänkyynsä. En jaksanu mennä kuitenkaa, ni se vihdoin ja viimein luovutti ja lähti takas omaan huoneeseensa.
Sit jossain vaiheessa Angela tuli uudestaan herättämään mut, mut V tuli hakee sen takas ku sen piti lähtee kouluun. Heräsin taas, tällä kertaa siihen ku Valerie tuli kysyy et tiiänkö mis on tikkaat. Et noi maalarit tuli jo, O oli viel siel koululla jossai kokouksessa ja maalarit ei voinu alottaa ennen ku sai tikkaat jostain. Kuulema V oli nähny jouluna tikkaat jossain, mut ei muistunu mieleen. Toisaalta, tos koko jutus ei oo mitää viisasta, joten voi olla et näin vaan unta. Hmm.. Ei voi tietää..
Ylös kahentoista aikoihin, Angela oli jo tullu koulusta takas ja kummatki oli syöny lounasta. V vaihto A:lle toiset vaatteet, ku eihä kouluvaatteissa voinu toiseen kouluun mennä. Tosin toises koulus ei ees oo univormuja, et ehkä se ei oo iha oikee koulu kuitenkaan. Ja anteeks _hieman_ ryöppyilevä ajatus, taidan olla maalihöyryissä.. Inhaa. Pääki on kipee.
Mut siis söin aamupalan, muroja, ja sit heitin lapset kouluun. Takas ja koneelle ja sit sitä irc-servuu ettimään. Ja löytyhä se! Jeh! Irkkailuu, meseilyy, kaikkee jännää. V halus tarkistaa sähköpostinsa, mä viikkasin pyykkejäni sil aikaa. Lounasta, muroja, ja takas ylös. Maalihuuruihin.
Lapset takas koulusta joskus kuuden aikoihi, ehkä illallista ja sit varmaan taas koneelle. Vois kattoo jos telkasta tulis nyt jotai, on vähä tylsää. Toisaalta vois kans viikata noi pyykit loppuun ja jatkaa Enkeleitä ja Demoneita. Alko ainaki aika mielenkiintosesti =oD
Nii ja Happiksen studiopäiväkirjaa, tai ainaki melkeen sellasta, luin tossa just äske. Hehe. Ihanaa. Kiva kuulla jotai uutta aina sillon tällön =o)
Mut nyt lukemaan. Nii joo, piti tarkentaa toho edelliseen postaukseen liittyen, ku en enää jaksanu siihen selittää. Et siis se Churchill tarkotti sellast autovakuutusta. Se on sen niminen. Ja sitä mainostaa bulldogi. Söpöläinen. Tai oikeesti se on semmonen lelukoira, joita on autojen ikkunoilla ja sit ku auto liikkuu ni niiten päät heiluu. Ju nou. Et ehkä sen nimi on Churchill. En tiä. Mutta silti. Ja nyt lopetan jaarittelut. Hyvät päivänjatkot \o/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti